Kaknästornet

Viikonloppu päättyi näihin upeisiin maisemiin.

Sää oli tänään niin selkeä, että sain idean vierailla pohjoismaiden korkeimmassa näkötornissa vielä ruotsin kurssini jälkeen. Kaknäsin televisiotornista näki pitkälle koko Tukholman yli. Näkymät olivat, kuten korkealta yleensäkin, huikeat! Jälleen yksi kohta Tukholman "måsten"-listaltani koettu.

 

Hur lär man sig svenska här?

Ihanan aurinkoinen viikonloppu Tukholmassa! Mitä kaikkea olisikaan voinut tehdä ja kokea... Minä istuin nenä kiinni kirjassa ja nautin siitä!

Karolinska tarjoaa kaikille halukkaille vaihto-oppilaille maksuttoman ruotsin kurssin yksityisessä kielikeskuksessa.
Oma kurssini starttasi jo muutama viikko sitten. Näin alkuun käyn intensiivikurssilla, joka sisältää tiiviin paketin kielen opiskelua kahtena viikonloppuna. Jatkossa olisi tarkoitus osallistua vielä tasoltaan haastavammalle kurssille, ja myös yliopistolla on tarjolla "kielikylpyjä" paikallisten opiskelijoiden kanssa.

Kurssipaikkamme Karlaplanilla. Energiaa opiskeluun saa fikapausseilla erikoiskahveista ja hedelmistä.

Olen ollut tosi tyytyväinen kurssiini. Pienessä ryhmässä (4 opiskelijaa) on ollut mahdollisuus kysyä paljon, ja aikaa vapaalle keskustelulle on ollut myös riittävästi.
Minun lisäkseni ryhmässä on muutama jo pidempään Ruotsissa asunut jatkotutkinto-opiskelija, joilla on kyllä ihailtava kielitaito siihen nähden, että he ovat aloittaneet täysin nollasta tänne muutettuaan.
Omasta aktiivisesta ruotsin opiskelusta on aikaa jo yli viisi vuotta, ja tänne tullessa tuntuikin että taidot olivat päässeet jo ruostumaan, kun kieltä ei ole käyttänyt tarpeeksi arjessa.

Lounastauolla olemme joka kerta lähteneet porukalla syömään vieressä sijaitsevaan historialliseen museoon, ja kiertäneet samalla aina pienen osan näyttelystä. Rentouttavaa ja hyödyllistä!

Kurssi oli kaikkea muuta kuin totuttua kouluruotsia. Paljon interaktiivisuutta sekä käteviä sanontoja ja idiomeja, joita ainakin olen itse kaivannut sanavarastooni.
Opettajamme on myös ihana persoona! En muista koska olisin viimeksi ollut näin motivoitunut kielen opiskelusta. Ehkäpä myös tämänhetkisellä asuinympäristölläni on vaikutusta asiaan. Ruotsia pääsen käyttämään päivittäin koulussa ja potilastöissä. Toivonkin saavani täältä vahvan pohjan työelämää ajatellen.

Sen ainakin olen oppinut, ettei virheitä kannata pelätä. Antaa mennä vaan! Usein tulee kuitenkin ymmärretyksi, ja sanavarasto karttuu huomaamatta kun päivittäin eteen tulee samanlaisia tilanteita aina vain uudestaan. Korva tottuu jo pikkuhiljaa paikallisten nopeaan puhetahtiin, ja ääntämistä voi yrittää matkia.

Muita itselleni hyväksi todettuja vinkkejä kielitaidon parantamiseen:

• Ruotsalaisten lehtien lukeminen
• Solsidanin katselu (lempipuuhaani iltaisin, svt playsta sitä voi katsoa täällä ilmaiseksi)
• Junassa ja kampuksella ihmisten salakuuntelu
• Spotify-soittolista täynnä ruotsalaista musiikkia
• Elokuvat

Apropå! Tänään kurssin päätyttyä menin SF Filmstaden Sergeliin katsomaan ruotsalaisen elokuvan En man som heter Ove. Aivan loistava filmi sympaattisesta mielensäpahoittajasta, jota Suomessa esitetään nimellä Mies, joka rakasti järjestystä.

Lastenklinikan illallinen

Lastenklinikalla on ollut tällä viikolla vähän rennompi meno. Huono tuuri, että niin moni potilas on jättänyt tulematta.
Avbokad tid igen, joten vietin hetken aikaa uusimman hammaslääkärilehden parissa, joka löysi vihdoin tiensä tänne Tukholman osoitteeseeni.
Lehden otsikosta bongattu sana hammaslääkäri herätti hilpeyttä muutaman kurssikaverin keskuudessa. Hammas kuin muistuttaa ruotsalaisten ääntämänä kovasti sanaa hamas, joka on erään palestiinalaisen terroristijärjestön nimi.
Pitkästä aikaa luin lehden lähes kannesta kanteen, niin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä juttuja se sisälsi.

Tänään osallistuimme lastenklinikan ylihammaslääkärin järjestämälle illallisella. Hänellä on  tapana joka vuosi kutsua neljännen vuosikurssin opiskelijat syömään yhdessä muiden opettajien kanssa. Makumatkamme suuntautui hänen kotimaahansa Etiopiaan, ja saimmekin nautti etiopialaisen ravintolan tarjoamasta buffet illallisesta. Tulista ruokaa ja vahvaa kahvia.

Ilallisen kaksi sääntöä olivat:
1. Ruoka on syötävä käsin.
2. Jos vieruskaveriltasi loppuu ruoka ennen sinua, tarjoa hänelle omalta lautaseltasi, mieluiten käsin syöttämällä!

Ja nyt meitä vaihtareita on jo tuplasti enemmän! Viime viikolla vahvistusta saapui Portugalista ja Espanjasta.

Makuelämyksiä Tukholmassa

Tällä kertaa viikonloppu hurahti varsin kulinaristisissa merkeissä Ollin vieraillessa taas täällä. Makuelämyksiä riitti jokaiselle päivällä. Tässä parhaita paloja:

1. Ostfestivalen 2016
Nordiska museetissa järjestettiin tänä viikonloppuna vuosittainen Ostfestivalen.
Tarjolla oli museon aulan täydeltä maistiaisia pääasiassa ruotsalaisista juustoista, viininmaistelua ja juustoisia luentoja. Tapahtuman suosiosta päätellen ruotsalaisetkin rakastavat juustoja.
Osallistuimme myös museon kiertokävelylle, jossa esiteltiin ruotsalaisia ruokailu- ja juhlatapoja eri aikakausilta tietysti teemaan sopivien juustomaistiaisten kera. Mielenkiintoista! Myös muut museon näyttelyt tuli samalla kierrettyä.

 2. Tukholman paras kanelipulla
Tai ainakin suurin! Tittelin voittaa Café Saturnuksen lautasen kokoinen tuore kanelipulla. Näin iso pulla kuuluu mielestäni oikeaoppisesti syödä "kuorimalla" siitä suikaleita, jolloin monista kerroksista paljastuu ihanan tahmeaa kanelitäytettä.
Kahvila on varmasti yksi Tukholman suosituimmista. Tämä oli jo kolmas kerta kyseisessä paikassa, mutta kuitenkin vasta nyt pääsin maistamaan kuuluisaa kanelipullaa. Oi, tätä olin todella odottanut. Cappuccinonkin saa kulhosta tarjoiltuna. Isoja eväitä jaksaa fiilistellä pidempään. Pulla on tarpeeksi suuri jaettavaksi kahdelle (suhteella 1:5).

3. Woodstockholmin menu
Lauantaiksi olin varannut pöydän kehutusta Woodstockholm-ravintolasta, joka on keskittynyt lähiruokaan, kauden raaka-aineisiin ja hyviin viineihin. Tyyli muistutti paljonkin Turun Kaskista.
Hyvässä ravintolassa menu on usein kannatava valinta, kuten tälläkin kerralla. Menun teemana oli underjorden, ja kokonaisuus oli pettämätön!
Lautasilta löytyi muun muassa sienikeittoa uppomunalla, piparjuuri-koljaa, possua tryffeli-omenakastikkeella ja jälkiruoka oli jotain ihanaa hennosti lakritsilta maistuvaa.
Kaikissa annoksissa oli jollakin tavalla mukana juureksia.
Täytyykin tehdä taas itse juuressipsejä...

4. Clarion Hotel
Viikonlopun vietimme Clarion Hotel Stockholmissa, joten pääsin taas nauttimaan runsaasta aamiasbuffetista.
Hotellissa oli myös spa, jonka testasimme heti viikonlopun alkajaisiksi. Ulkouima-allas, sauna ja pala raakakakkua tee-ja hedelmäpöydän kanssa - kunnon hemmottelua!
Eiköhän nyt jaksa taas opiskella ahkerasti ja nauttia hieman arkisemmista ruokahetkistä.

P.s. Tänään Suomessa ollut ravintolapäivä ei ole päässyt niin suureen suosioon täällä Tukholmassa. Sen sijaan koko Ruotsissa on vietetty viimeisen kahden viikon ajan Krogveckania, jonka aikana useat hienot ravintolat tarjoavat menuja ja annoksia edullisempaan hintaan.

"Nu är det dags för Krogveckan igen!
- en krogfest där du under två veckor kan njuta av tvårättersmenyer för 200 eller 300 kronor på landets bästa restauranger."

Vuxenklinik

Aikuisten klinikka on täällä suuri. Klinikka kattaa lähes koko kerroksen ja on jaettu sektoreihin erikoisalojen ja vuosikurssien mukaan. Esimerkiksi meidän T8-vuosikurssi työskentelee pääasiassa E-sektorissa, ja juurihoidot tehdään aina C-sektorissa. Myös röntgenhuoneita ja välinehuoltotiloja löytyy useita pitkin klinikkaa.

Tandläkarhögskolan, odotusaula.

Tuttuja tapoja:

• Opettaja kutsutaan virtuaalisen jonotussysteemin kautta, kaikki välivaiheet on näytettävä. Myös täällä jonotus on välillä hidasta.
• Kandi on itse vastuussa potilaiden kutsumisesta hoitoon ja oman ajanvarauskirjansa täyttämisestä.
• Aseptiikka ja hygieniarutiinit.

Eroavaisuuksia:

• Usein vain yksi potilas yhden klinikkavuoron aikana. 
• Paperihommia on tuplamäärä, mikä selittää hyvin yksi potilas/vuoro-ohjeistuksen.
• Klinikkavaatteiden päällä käytettävät muoviset "teurastaja"-essut.
• Plussaa kätevyydestä: Hanskoja ei tarvitse riisua joka välissä kun näpyttelee tietokonetta, kun essun puhtaan puolen laittaa näppäimistön päälle!
• Röntgenkuvia räpsitään täällä huoletta enemmän.
• Bitewing-kuvia aina kahdet kummaltakin puolelta. Alle vuoden vanhatkaan kuvat tarkastuksessa eivät välttämättä ole enää riittävän tuoreet. Panoraamakuvat harvinaisempia, sen sijaan potilaasta saattaa olla useampia apikaalikuvia.
• Hoitajia on vähemmän, paikkauksessa ja sementoinneissakin on pärjättävä yksin. 
• Kandi on välinehuoltaja: täällä ei ole luksus-luukkua johon työntää tarjotin täynnä käytettyjä instrumentteja. Opiskelijan on itse lajiteltava instrumentit välinehuollossa niille varattuihin paikkoihin.

Kuvia klinikasta. Läpinäkyvä muoviessu päällä.

Tavallinen klinikkapäivän kulku
 
Ennen kuin potilas saadaan tuoliin, on aikataulut sumplittava.

1. On oltava oma klinikkavuorosi lukujärjestyksessä.
2. Ajan on sovittava potilaalle (monet potilaat toivovat erityisesti iltapäiväaikoja, sillä matka klinikalle voi olla osalle pitkä).
3. On löydettävä vapaa työskentelypaikka eli "bås". Båsit varataan netissä etukäteen, eikä vapaita paikkoja ole välttämättä tarpeeksi kaikille kandeille. Nopeat syövät hitaat!

Kun em. pyhä kolminaisuus on toteutunut, toivotaan että potilas saapuu paikalle. Usein potilaat tulevat tänne mielellään, sillä hoito maksaa vain 150 SEK/käynti riippumatta toimenpiteestä. Potilaiden ei tarvitse maksaa edes laboratoriokustannuksia. Tästä johtuen esimerkiksi proteettinen hoito on täällä todella halpaa, ja halukkaista opetuspotilaista ei ole pulaa.

Odotusaulassa potilaat saapuessaan kirjautuvat sisään henkilötunnuksellaan. Kun potilas on saapunut, ilmestyy kandin ajanvarauskirjaan ilmoitus tästä, ja potilaan voi käydä noutamassa ilman useita huhuilukertoja.

Jos potilas jostain syystä peruuttaa ajan, saa kandi siitä ilmoituksen tekstiviestillä esimerkiksi edeltävänä päivänä tai samana aamuna. Varapotilaita ei ole, joten klinikkaan ei tarvitse tulla, ellei sitten halua seurata muiden työskentelyä tai tehdä paperihommia, joita muuten riittää.

Ennen potilaan saapumista  ja potilaan poistuttua kandi siivoaa itse båsinsa tuttuun tapaan. Klinikkavuoron päätteeksi on varattu aina aikaa palautekeskusteluun opettajien ja muiden kandien kanssa, jossa käydään läpi päivän mielenkiintoisimpia tapauksia ja esille tulleita kiperiä kysymyksiä. Tästä tavasta pidän! On kiva kuulla mitä muut ovat päivän aikana tehneet, ja kaikilla on mahdollisuus oppia muiden tapauksista.

Hanskavalikoiman piristävin väri ja kandikuvat, jotka otettiin yliopiston valokuvaamossa.

Uppsala - Ruotsin Turku?

Glad alla hjärtans dag!

Koska Turkua on ihan vähän jo ikävä, reissasin tänään Ruotsin ehkä eniten Turkua muistuttavimpaan kaupunkiin, Uppsalaan.

Serkkuni Katja on siellä niin ikään vaihto-oppilaana tämän kevään, joten tutustuin kaupunkiin paikallisoppaan avustuksella. Ensivaikutelma Uppsalasta oli kompakti ja kotoisa, kaikki on lähellä. Turun tapaan Uppsalasta löytyy jokiranta, jonka ympärille keskusta on rakentunut. Tätä hurmaavaa ominaisuutta ei Tukholmassa olekaan.

Uppsalan linna ja serkukset. Aurinkokin pilkahteli.

Tänä viikonloppuna Uppsalassa sattui olemaan Tusen Vintrar-talvifestivaali, joka sisälsi talvisia aktiviteetteja keskustan alueella. Luistelua, jääveistoksia ja laskiaispullia muun muassa.
Kuten kuvista näkyy, talvi on palannut Ruotsiin kunnolla. Serkkuni kertoi, että vielä muutamia viikkoja sitten ensimmäiset krookukset jo kurkkivat nurmikon seassa, joten täällä jännitettiin talvifestivaalin toteutumista.

Talvifestivaalin tunnelmia ja lämmintä keittoa Cafe Linné:ssä.

Ihan kuin Turun jokirannassa!

Alla hjärtans-dag pub

Perjantait ovat täällä usein luentopäivä, joten minäkin istuin tänään seuraamassa protetiikan ja purentafysiologian luentoja aamusta asti.

Päivän päätteksi pääsin rentoutumaan joogatunnille, jonne yritän ehtiä aina kuin mahdollista.

Viikko on kiva päättää rentoon fiilikseen, ja erityisesti luennoilla istumisen jälkeen selkä kiittää. 

Toinen jokaviikkoinen traditio täällä on perjantai-pubi!

Tänään teemana oli ensi sunnuntain "alla hjärtans-dag", eli ystävänpäivä. "Pub" on viihtyisä oleskelutila laitosrakennuksen aulassa, joka aina perjantaisin herää henkiin tunnelmavalaistuksen ja musiikin avulla. Tarkoituksena on kerätä laitoksen väki viikon päätteeksi rentoutumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Baari on auki, josta on mahdollisuus ostaa esimerkiksi olutta ja viiniä, mutta myös alkoholittomia juomia edullisin hinnoin. Yleensä tarjolla on lisäksi pientä syötävää, kuten hodareita tai jotain pientä makeaa, niin kuin tänään.

Paikallisen kandiseuran hallitus tarjosi keksejä, kanelipullia ja suklaa-kookospalloja ilmaiseksi. Sain taas hyvän mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, ja vastaanotto oli jälleen kerran lämmin. Kandiseuralla on tiedossa mielenkiintoisia aktiviteetteja kevään aikana, joihin myös meidät vaihtarit toivotettiin tervetulleiksi.
Paikalla oli paljon opiskelijoita, mutta myös opetushenkilökuntaa, muun muassa preklinikkamme opetushoitaja ja muutama luennoilta tuttu opettaja.
Onkohan pubi täällä vallitsevan loistavan ilmapiirin salaisuus? Tulen varmasti poikkeamaan vielä muutamankin kerran tämän kevään aikana!

Här börjar Sverige - Sigtuna

Lukujärjestykseen oli tälle päivälle merkattu "självstudier", joten päätimme koulukaverini Lwazin kanssa avartaa näkemystä Ruotsista, ja heti aamutreenien jälkeen lähdimme junalla kohti Sigtunaa.

Sigtuna stad. Huom! Vielä ripaus lunta maassa, jota ei ole Tukholmassa näkynyt enää viikkoihin.

 
Sigtuna on Ruotsin ensimmäinen kaupunki, jonne matkaa keskustasta reilun tunnin.
Sigtunan vanha keskusta oli varsin pieni, mutta suloinen. Pääkatu oli täynnä kivoja pikkuputiikkeja ja kahviloita. Lähiympäristöstä löytyi keskiaikaisia riimukiviä ja raunioita.
Erityisesti kesällä varmasti käymisen arvoinen kohde!

Meidän päiväreissun kohokohta oli lounas- ja kahvihetki Tant Brun kaffestugassa, jossa nautimme lihapullaleipää ja semlaa 1600-luvun asuintalossa.
Vuoden ensimmäisen laskiaispullapettymyksen jälkeen uskalsin antaa mantelimassalle vielä kerran mahdollisuuden. Noh, tämä oli jo parempaa, tosi makeaa! Hillopulla vie silti voiton.

Takaisin keskustaan päästyäni tapasin vielä KI-buddyni, eli ruotsalaisen opiskelijakummini, jonka kanssa on tarkoitus silloin tällöin tavata ja puhua ruotsia. Tämän illan kielikylpy tapahtui sthlmraw-kahvilassa, jossa oli pakko testata paikan erikoisuus "rawsemla", eli raakaversio laskiaispullasta. Tästä tykkäsin paljon enemmän!

Perinteinen vs. rawsemla

Vaikka fettisdagen oli virallisesti viime tiistaina, alkoi laskiaispullakausi täällä jo vuodenvaihteessa. Todennäköisesti se myös jatkuu vielä ainakin muutaman viikon, sillä niin suositusta sesonkiherkusta on kyse.

Weekendmys

Ensimmäisten aikuispotilaiden ja klinikan paperihommien täyttämä kouluputki sai rentouttavan päätöksen kun viime viikonloppuna ensimmäinen rohkea vieras uskaltautui Tukholmaan. Se tosin tiesi minulle perjantaina aikaista herätystä laivan saapuessa jo 6.30 satamaan.
Onneksi väsymyksen korvasi aivan ihana aamupala Café Pom&Flora:ssa. Chiatuorepuuroa ja banaani-mantelivoitoast... Aaah, ja viikonloppu alkoi ajoissa!

Perjantai oli todellinen "fredagsmys" eli koti-ilta, sillä väsymys painoi. Onneksi Olli oli varannut hienon hotellin, jossa myös aamupalataivas sai jatkoa. Bernsin aamiasbuffet oli varmasti yksi parhaista koskaan syömistäni. Hieman vaihtelua asuntola-arkeen verrattuna...

Viikonlopun kohokohta kaiken herkuttelun ja ostosten lisäksi oli sunnuntain kulttuurihetki Fotografiskassa, jossa oli viimeistä päivää Martin Schoellerin Up Close-näyttely.
Fotografiskaan on kevään aikana päästävä vielä uudestaan. Näyttelyt vaihtuvat usein, ja museon upea näköalakahvila on jo itsessään hyvä syy ostaa pääsylippu.

P.s. Tänään tarjosin lounastauolla vaihtarikavereilleni tuliaisiksi saamiani lakritseja, mutta kenellekään ei maistunut kovin hyvin hehkuttamani "famous finnish treat".

Cerec

Viime päivien aikana olemme puuhastelleet preklinikassa Cerec-projektin parissa. Kyseessä on laite, joka digitaalisen kuvantamisen avulla suunnittelee ja lopulta jyrsii keramiasta hyvin kestävän ja aidon näköisen kruunun tai paikan hampaaseen.

Jokainen opiskelija saa täällä tehdä harjoitusmielessä keraamisen kruunun alusta loppuun asti itse, myös me Erasmus-opiskelijat. Mielenkiintoisinta oli päästä suunnittelemaan hammas tietokoneohjelmalla ja maalausvaiheessa käyttää taiteellista näkemystä.

Tänne ollaan kuulema hankkimassa näitä laitteita enemmänkin, jolloin menetelmää voidaan hyödyntää potilastöissä. Se tosiaan olisi kätevää, sillä kruunu voidaan tehdä tällöin jopa yhden vastaanottokäynnin aikana valmiiksi, eikä potilaan tarvitse odotella väliaikaisratkaisu suussa viikko tolkulla.

Opetusklinikalla labratoimituksiin on varattu lähes poikkeuksetta kaksi viikkoa, oli työ mikä tahansa.
Ja väliaikaisista kruunuista puheen ollen... Täällä käytetään paljon alumiinikruunuja, jotka näyttävät minusta vähän metallitölkeiltä.
Tämä Turun hammaslääkiksen kasvatti hieraisi aluksi esteettistä silmäänsä, meillä kun on totuttu vaatimaan myös väliaikaisratkaisuilta täydellisyyttä kaikin puolin.
Ranskalainen toveri uhosi ostavansa heti valmistumisen jälkeen vastaanotolleen Cerec-laitteen, jotta pääsisi eroon va-kruunujen tekemisestä.

Hiontarajan tarkastelua ja en liten fikapaus.

Fika hos Jenny

Mikä ihana päätös pitkään venyneelle koulupäivälle tänään olikaan, kun eräs ruotsalainen tyttö kurssiltamme kutsui meidät vaihtarit kotiinsa kahvittelemaan. Olimme kaikki otettuja tästä vieraanvaraisuudesta. Olo oli todella tervetullut, ja emäntämme Jenny oli tähän mennessä varmaan herttaisin ruotsalainen jonka olen tavannut.

Tarjolla oli ruotsalaiseen tapaan kanelipullia, mutta myös uunituoretta suklaakakkua kera kahvin ja teen.

Oli mielenkiintoista päästä kurkistamaan aitoon tukholmalaiseen opiskelija-asuntoon. Sijainti oli loistava keskellä Södermalmia, mutta myös vuokra sen mukainen. Tavallisemmin opiskelijat asuvat kaupungin laitamilla lähempänä yliopistoja.
Sisustuksessa näkyi Jennyn kotipaikka "Dalahästen" muodossa, joita asunnosta löytyi useita!
Kirjahyllystä bongasin lähes kaikki meillä suomessakin käytettävät hammaslääketieteen oppikirjat.

Endon ihmeitä

Vihdoin on päästy siihen pisteeseen että Erasmus Check-listan viimeinen ruksi on ruksittu.
Iltapäivällä pääsimme leikkimään endon preklinikkaan ja tutustuimme klinikassa käytettävään koneelliseen juurihoitovälineistöön, WaveOne:en. Täällä ollaan tämän simppelin menetelmän vannoutuneita kannattajia.

Muuten juurihoidon kulku noudattelee hyvin pitkälti samoja linjoja kuin meillä Turussa. Tosin täällä on otettava jokaisen juurihoidon aluksi mikrobinäyte juurikanavasta tulehdusta hoidettaessa.
Tänään meiltä vaadittu 21:sen juurihoito tuntui minusta jo yksinkertaiselta. Brittiläiset kolleegat taas kokivat mullistuksen heidän totuttuihin työtapoihinsa verrattuna, ja ylistivät juurentäytön edistyksellisyyttä. "It's a miracle!"

Röntgenkuvien ottaminen tapahtuu täällä kätevästi digitaalisesti. Hoitotuoleihin ei ole täällä liitetty kuitenkaan röntgenputkia, vaan potilas täytyy saattaa aina erilliseen kuvaushuoneeseen. Tiedossa on siis hyötyliikuntaa, sillä juurihoidon aikana kuvia otetaan useita.

Miten olisi torkut kesken työpäivän? Bongasin tänään laitoksen henkilökunnan käytävältä tälläisen lepohuoneen.

Kelpaisi myös ahkerille opiskelijoille! Koulupäivät ovat usein pitkiä, melkein poikkeuksetta 8-16, ja klinikkapäivinä helposti yli viiteen asti. Yhdistettynä vielä treeneihin ja pitkiin koulumatkoihin, on uni illalla taattu...

God natt!